Tekstit

Mikä on Lipedema

Mikä on lipedema?

-
Kuva
  Lipedeema.Lipedema (suomeksi myös lipödeema) on krooninen, etenevä sairaus, jossa kehon kudosrakenne toimii poikkeavalla tavalla. Sitä on pitkään kuvattu rasvakudossairautena, mutta uudempi tutkimus osoittaa, että kyse ei ole pelkästään rasvakudoksesta, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa rasvakudos, sidekudos ja nestekierto ovat kaikki osallisina. Lipedeema on tunnistettu omaksi lääketieteelliseksi kokonaisuudekseen, ja se on luokiteltu ICD-10-tautiluokituksessa koodilla E88.20. Rasvakudos ei toimi normaalisti Lipedeemassa rasvakudos kertyy epätasaisesti ja symmetrisesti erityisesti alaraajoihin ja joillakin myös yläraajoihin. Tyypillisesti lantion, reisien ja säärien alueelle muodostuu poikkeava rasvakudoksen jakautuminen, kun taas jalat ja kädet (nilkat ja ranteet) jäävät usein hoikemmiksi. Tämä luo selkeän rajan normaalin ja muuttuneen kudoksen välille. Kyse ei ole lihavuudesta eikä elämäntapojen aiheuttamasta rasvakertymästä. Lipedeemaan liittyvä rasvakudos käyttäytyy a...
Lähetä kommentti
Read more »

Voivatko syöttösolut "Mast Cells" liittyä lipedemaan?

-
Kuva
Lipedemasta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein rasvakudokseen, hormoneihin, verenkiertoon, imusuonistoon, tulehdukseen ja sidekudoksen muutoksiin. Viime vuosina tutkimuksessa on kuitenkin noussut esiin myös yksi mielenkiintoinen mahdollinen tekijä: syöttösolut (mast cells) . Aiheesta liikkuu jo paljon väitteitä sosiaalisessa mediassa. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan se, mitä tutkimuksissa on havaittu, ja se, mitä siitä voidaan tällä hetkellä päätellä. Mitä syöttösolut ovat? Syöttösolut ovat immuunijärjestelmän soluja, joita sijaitsee runsaasti muun muassa ihossa, sidekudoksissa ja verisuonten läheisyydessä. Ne voivat aktivoituessaan vapauttaa elimistöön erilaisia välittäjäaineita, kuten histamiinia, tryptaasia, prostaglandiineja ja leukotrieenejä. Näillä aineilla on vaikutuksia esimerkiksi tulehdusreaktioon, verisuonten läpäisevyyteen, kudosten toimintaan ja immuunivasteeseen. Syöttösolut eivät siis itsessään ole "paha asia". Ne kuuluvat normaaliin immuunijärjestelmää...
Lähetä kommentti
Read more »

Lipedema ei ole vain rasvaa – mitä siis ihon alla tapahtuu?

-
Kuva
  Lipedemasta puhutaan usein rasvakudoksen sairautena. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kyse olisi vain siitä, kuinka paljon rasvaa kudoksessa on. Tutkimuksissa on löydetty muutoksia myös sidekudoksessa, faskioissa ja kudoksen mekaanisissa ominaisuuksissa. Yksi kiinnostavimmista uusista havainnoista liittyy kudoksen jäykkyyteen ja kipuun . Kudoksen jäykkyys voidaan mitata Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa lipedemakudoksen elastisuutta tutkittiin shear wave -elastografialla eli ultraäänitutkimukseen perustuvalla menetelmällä, jolla voidaan arvioida kudoksen jäykkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin yhteys suuremman kudosjäykkyyden ja kipuoireiden välillä, erityisesti reisien alueella. Tämä on merkittävä havainto, koska se antaa mahdollisuuden tarkastella lipedemaan liittyvää kipua myös kudoksen rakenteen kautta. Kyse ei siis välttämättä ole vain siitä, että kudosta on enemmän, vaan myös siitä, millaiseksi kudos on sairauden aikana muuttunut . Tutkimuksella ei kuitenkaan vielä voida o...
Lähetä kommentti
Read more »

Saksa muutti lipedeman hoitokäytäntöään – LIPLEG-tutkimus johti historialliseen päätökseen

-
Kuva
 Heinäkuussa 2025 Saksassa tehtiin päätös, jota voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä lipedeeman hoitoon liittyvistä muutoksista viime vuosina. Saksan terveydenhuollon korkein päätöksentekoelin, Gemeinsamer Bundesausschuss (G-BA) , päätti 17.7.2025 laajentaa rasvaimun (liposuktion)   julkisen sairausvakuutuksen korvattavaksi hoidoksi lipedeemaa sairastaville myös sairauden varhaisemmissa vaiheissa. Päätös perustui ennen kaikkea LIPLEG-tutkimuksen tuloksiin, joka on tähän mennessä laajin satunnaistettu ja kontrolloitu kliininen tutkimus liposuktion vaikutuksista lipedeeman hoidossa. Mikä on LIPLEG-tutkimus? LIPLEG on Saksassa toteutettu monikeskustutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, tuottaako liposuktio kirurginen rasvaimu parempia hoitotuloksia kuin pelkkä konservatiivinen hoito, kuten kompressiohoito, liikunta ja lymfaterapia. Tutkimukseen osallistui noin 410 naista , joilla oli diagnosoitu vaiheen I, II tai III lipedema. Tutkimuksessa verrattiin kirurgisen h...
Lähetä kommentti
Read more »

Lipedema ja ruokavalio – voiko syöminen helpottaa oireita?

-
Kuva
  Lipedemaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota , eikä mikään yksittäinen dieetti paranna sairautta. Silti ruokavaliolla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten kehossa koetaan turvotusta, kipua, väsymystä ja tulehdusherkkyyttä. Moni lipedemaa sairastava kuvaa samaa kokemusta: vaikka paino ei muuttuisi merkittävästi, ruokavalion muutokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka raskailta jalat tuntuvat, kuinka paljon kudoksissa on painetta tai kuinka voimakkaana kipu esiintyy päivän aikana. Tämä viittaa siihen, että lipedemassa kyse ei ole pelkästään rasvakudoksen määrästä, vaan myös rasvakudoksen aineenvaihdunnasta, tulehdustekijöistä sekä nestetasapainosta. Lipedemakudoksen tiedetään käyttäytyvän eri tavalla kuin tavallinen rasvakudos. Tutkimuksissa on havaittu kroonista matala-asteista tulehdusta, sidekudoksen muutoksia, mikroverenkierron häiriöitä sekä lisääntynyttä kapillaarien läpäisevyyttä. Tämä voi altistaa nesteen kertymiselle kudoksiin, lisätä painon tunnetta ja ...
Lähetä kommentti
Read more »

Lipedema ja neurodivergenssi – sattumaa vai yhteinen biologinen tausta?

-
Kuva
  Viime vuosina lipedemayhteisöissä on noussut esiin kiinnostava havainto. Yhä useampi lipedemaa sairastava kertoo tunnistavansa itsessään myös neurodivergenssiin liitettyjä piirteitä tai diagnooseja, kuten ADHD:tä, autismikirjon piirteitä, sensorista yliherkkyyttä, autonomisen hermoston säätelyhaasteita tai yliliikkuvuutta.  Onko kyse sattumasta, vai voisiko taustalla olla yhteinen biologinen tekijä? Mitä neurodivergenssi tarkoittaa? Neurodivergenssillä tarkoitetaan sitä, että aivot ja hermosto käsittelevät tietoa, aistiärsykkeitä, tunteita tai tarkkaavuutta tavalla, joka poikkeaa siitä, mitä pidetään neurologisesti tyypillisenä.  Neurodivergenssi ei itsessään ole sairaus. Se kuvaa hermoston erilaista toimintatapaa.  Neurodivergenssiin liitetään usein esimerkiksi: ADHD autismikirjo sensorinen yliherkkyys poikkeava kuormittuminen aistiärsykkeistä autonomisen hermoston säätelyn haasteet Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että melu, kosketus, vaatteiden pain...
Lähetä kommentti
Read more »